Syyskiireitä

Kyllä on työssäkäyvän maalaisen elämä kiireistä, jos oli työttömän maalaisenkin..

Aamulla muori se hoitelee lampaitansa..ja puput, kanat, kissat sekä koirat.. Työpäivän jälkeen on usein tullut käytyä s-marketin lisäksi sienimetsässä ja perunamaalla ennen ruuanlaittopuuhia. Illat ovat hurahtaneet työiltojen, vanhempainiltojen ,vanhempaintoimikunnan kokoontumisten sekä tallilla puuhastelun parissa. Jokusen kerran olen myös kotitöihin tarttunut. Ja vielä ennen omia iltapuhteita on eläimistön iltaruokinnan aika.

Yksi iltapuhde lisää on Kamun käyttäminen lenkillä, vapaus kun siltä päättyi jälleen kerran. Tällä kertaa lähtivät Pipsan kanssa pihasta sillä samaisella hännänheilahduksella kun olivat ulos päässeet ja ei karvakuonoja näkynyt ennen kuin oli meidän aika lähteä kouluun ja päiväkotiin. Ei niitä näkynyt pitkään sen jälkeenkään, mutta puoliltapäivin vuokra-isäntä soitteli, että lähiseudun maitotilalta oli kyselty karkulaisten omistajan perään. Kun selvisi että ketään ei ollut syöty eikä mitään tuhottu (ainakaan mitään arvokasta) uskaltauduimme tunnustautumaan noiden kurittomien koiruuksien omistajiksi. Maitotilan väki oli tosi ystävällistä ja loppujen lopuksi meidät kutsuttiin lasten kanssa joku kerta kyläänkin, katsomaan heidän robottinavettaansa.

Lampaat saavat pitää villansa kevääseen, sillä kylmän yllättäessä ne olisi puettava lasten pieneksi jääneisiin vaatteisiin.. kasvatelkoot siis villojaan, saadaanpa useammat sukkaparit..

Kamua on kovasti houkuteltu yläkertaan, mutta ei tuo kehveli sinne tule. Muuttopäivänä ehti tulla kaksikin kertaa ylös mutta kun alas piti kantaa niin sai jonkun pienimuotoisen rappukammon..

 

Kyllä syksyisessä metsässä on vaan kaunista ja raikasta. Sammalmättäät ovat mukavan pehmoisen näköisiä ja paarmat ja muut pörriäiset ovat tainneet jo siirtyä talviteloille. Jokunen hirvikärpänen erehtyy toisinaan kypärän alle kutittamaan.