Käyn ahon laitaa..

Heinäkuun loppupuoli alkaa olla käsillä ja heinäpelto kasvaa uuttaa satoa, tosin tällä kertaa se taitaa päätyä naapurin hevosten suihin. Podemme nimittäin varastointiongelmaa, kun johonkin nuo 25 seipäällistä olisi saatava, jotta lampailla olisi syötävää talveksi. Eiköhän sitä jotain keksitä, jos ei muuta niin patjoiksi sänkyihin.

 

 

 

 

Tällä viikolla onkin ollut puuhaa jos jonkinlaista. Ystäväni Oulusta oli meillä ma-to ja pääsi maistamaan maalaisten työleiriä; purettiin lautoja, pinottiin lautoja, kannettiin vesiä, tehtiin aitauksia, laajennettiin laidunta, ruokittiin elukoita - ja kun alennusmyynteihin lähdettiin niin nekin oli sitten Agri-marketin alet. Toki raskas työ vaati myös veroisensa huvit ja näin ollen ratsastettiin joka päivä mukavat maastolenkit, käytiin uimassa ja tiistai-iltana suunnattiin lavatansseihin Rajavaaran lavalle. Tanssittajina oli Neljänsuora, jonka solisti-Antin kainaloon Aada-neitikin päätyi. Hiukan taisi tyttöä jännittää.

Kanarouvat saivat piknik-korin pihamaalle ja pääsivät herkuttelemaan mansikan jämillä. Luottavaisin mielin osallistuivat myös grillauspuuhiin, vaikkakin grillissä tirisi Kariniemen serkkujen rintafileet.